Luomisahdistuksesta

Brett Anderson 06Tästä voisi tehdä vaikka kuinka pitkän merkinnän, mutta yritän oikoa polkuja. Luova jakso tuntuu taas painavan päälle, mikä merkitsee vetäytymistä suljettujen ovien taakse ja musiikin tauotonta kuuntelua luonnostelun lomassa. Koska en ole vieläkään saanut ostettua pohjakangasta tauluja varten, en ole päässyt luomistyössäni kovin pitkälle. Epätoivoissani käytin yhden illan puuväripiirusteluun – ensimmäiseksi huolelliseksi piirrokseksi (ei-luonnokseksi) kai ihan kelvollinen, vaikka oikeasti ihan kökkö. Ei, enpäs näytä.

Inspiraatiota siivittääkseni ja muutenkin elämääni tarkastellakseni olen näiden vetäytymissessioideni aikana tällä kertaa huvittanut itseäni etsimällä netistä kuvia entisaikojen muusista (poislukien kuolleet ja fiktiiviset hahmot, ne kun eivät pahemmin vuosien saatossa kypsy); tai teini-idoleista, miten sen nyt ottaa. Joitakin aika on kohdellut hyvin, jotkut taas eivät ole osanneet vanheta tahdissani tyylikkäästi.

Dave Gahan – jo vähän nolo. Till Lindemann – mikäs pahan tappaisi. Nick Cave – no tässä kohdalla tuskin voi puhua entisaikojen muusasta, kun kyydissä on kyllä tullut pysyttyä. Vincent Cassel – jumaltuu vuosi vuodelta entistä enemmän. Tilda Swinton – vangitsee huomion yhä kuin mikäkin seireeni.

Sitten varsinaiseen aiheeseeni: Brett Andersoniin perehtyessäni (nyt aikuisena ihan eri mies kuin silloin kohtalokkaana nuorena – molempi parempi) törmäsin oheiseen valokuvaan, joka ei todellakaan ole minun ottamani, jos joku jo erehtyi luulemaan.

Miksei se voi olla minun ottamani? Miksen minä kykene luomaan yhtä hienoja valokuvia, löytämään yhtä järisyttäviä hengähdyksiä? Miksi muut tuntuvat onnistuvan, miksen minä ikinä pysty tuohon?

Saakeli.

No, tuskastahan se aina lähtee liikkeelle. Mutta pitikö tähän maalausalemmuuteen sotkea vielä se valokuvausalemmuuskin? En minä tätä ajatellut uutta harrastusta keksiessäni.

About Angina

Angina on sosiologisesti epänormaali kahden pikkutytön äiti, ulkosuomalainen Sveitsissä, vapaa kirjoittaja, wannabe-sarjakuvatehtailija ja satunnainen akryylimaalari. Mitä muuta elämään kuuluu, riippuu tietenkin hetkestä.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

%d bloggaajaa tykkää tästä: