Elämänrytmistä

Kun maassa on nyt asuttu neljä, viisi kuukautta, on elämänrytmi päässyt selvästi hidastumaan. Kaikki muuttoon liittynyt stressi ja uuden arjen etsimisen raskaus alkaa olla vain kaukainen muisto. Ympärillä alkaa olla jo oma lokero, mukavuusalueesta on tullut juuri sopivan suuruinen.

Jonkin aikaa jokainen viikonloppu oli pieni miniloma: tapasimme hypätä pyörien selkään ja ajaa jonnekin, missä emme ole vielä koskaan käyneet. Vielä pari, kolme kuukautta muuton jälkeen uusien paikkojen löytäminen oli tavattoman virkistävää. Vaikka uusiin asioihin törmääminen on edelleen hienoa, emme enää hae sellaisia yhtä aktiivisesti. Nyt olemme ottaneet tavaksi heittää kuormapyörän kyytiin jälkikasvun lisäksi mukuloiden polkupyörät ja rullaluistimet, vähän syötävää ja juotavaa sekä kirjat aikuisille; tällä varustuksella on voinut viettää kokonaisen päivän lähipuistossa. Tai siis monta kokonaista päivää.

Kiinalaisen puiston raukea tunnelma todellakin tarttuu. Mikäs siinä on istuskellessa kirjan kanssa, kun vanhalla kaupunginmuurilla ympäröidyn puiston kiveykset ja keskusaukeama ovat täynnä niinikään pyöräileviä ja luistelevia leikkikavereita? Mikäli kiinalaismummot ja -papat eivät ole juuri sillä hetkellä juoruamassa penkillä, pelaamassa korttia tai mahjongia tahi ällistelemässä enkelihiuksisia lapsiamme, ovat he kiertämässä puistoa pyjamissaan hypnoottisen hitaasti. Olenpa joskus nukahtanutkin siihen kaikkeen.

Omalta osaltani raukeus ja hitaus jatkuu arkenakin, sillä työntekoni on vähentynyt entisestään. Nyt onkin aika käydä salilla, kierrellä kameran kanssa kaupungilla, lukea, maalata… Tai sitten vain tehdä niitä tavanomaisia asioita huomattavasti hitaammin.

Koska en taida kolmikymppisenä vielä olla aivan lähellä eläkeikää, en kuvittele tämän rytmin kestävän ikuisuuksia. Luultavasti jossain vaiheessa alan itsekin kaivata taas enemmän vauhtia ja vaarallisia tilanteita – milloinkas sitä aivan paikallaan jaksaisi olla. Mutta toistaiseksi yritän muistaa nauttia joka hetki tästä olotilasta, jollaisia olen viimeksi kokenut joskus lapsena kesälomalla.

About Angina

Angina on sosiologisesti epänormaali kahden pikkutytön äiti, ulkosuomalainen Sveitsissä, vapaa kirjoittaja, wannabe-sarjakuvatehtailija ja satunnainen akryylimaalari. Mitä muuta elämään kuuluu, riippuu tietenkin hetkestä.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

%d bloggaajaa tykkää tästä: