Anarkiavapaa päiväkoti

Niin eteeristä kuin elämä täällä onkin, kyllä Kiina käy välillä aika isosti hermoillekin. Tänään oli yksi sellainen hetki.

Muksut ovat olleet nyt pari viikkoa paikallisessa umpikiinalaisessa päiväkodissa, ja kyllähän se on totuttelua vaatinut. Kommunikointi on välillä hieman haastavaa: kun ei siellä kukaan osaa muuta kuin kiinaa, niin meille vain tavataan lykätä erilaisia lappusia kouraan. Me sitten kotona tulkkien kanssa tai ilman yritämme päätellä, mitä käskyjä lapuissa annetaan. Ilman tulkkiakin osaamme lukea yleensä päivämäärän, kellonajan ja osoitteen, joten olemme vallan mainiosti osanneet viedä lapsemme pakolliseen lääkärintarkastukseen sekä saapua itse päiväkotiin sormenjälkiä varten (niin, kaikilta lapsia hakevilta otetaan tosiaan sormenjäljet, sillä portista pääsee päiväkodin alueelle vain vilauttamalla etusormea lukulaitteelle).

Tälläkin kertaa saavuimme siis kiltisti paikalle lapussa käskettynä aikana, mutta olisi sen ensimmäisen puolitoistatuntisen kyllä voinut ihan hyvin jättää väliinkin – semminkin, kun se oli keskellä työpäivää. Alkuasukkaille varattu kohtelias hymyni ehti nimittäin muuttua happamaksi murjotukseksi, kun löysin itseni kaikki jäsenet puutuneena ja nivelet paukkumassa pienestä salista pikkuruiselle lasten tuolille istutettuna kylki kyljessä parinsadan muun aikuisen kanssa. Ja mikä oli tämän istunnon tarkoitus? Kuunnella oikein professorisnaisen mandariininkielistä luentoa aiheesta Miten kommunikoit lapsesi kanssa. Meillä oli mukana oma tulkki, mutta kielsimme häntä kääntämästä kaikkea tuubaa ja siltä vähältäkin suljin korvani, kun pää alkoi paisua uhkaavasti.

Nyt mietin sitten, ovatko kiinalaisvanhemmat oikeasti niin käsiä, että heidät pitää istuttaa ahtaaseen saliin 32-asteisena päivänä ilmastointiflunssaa potemaan ja kertoa powerpoint-kalvoilla että lapsen pitää antaa ilmaista itseään ja että rutiinit ovat sille tärkeitä. Eivätkö he oikeasti puhuisi lapsilleen, jossei oikein rohvessori käske? Vai onko tämä vain esimerkki kiinalaisesta lammastelusta, jossa kaikkien nyt vain on aika ajoin istuttava ahtaassa salissa Virallisten kalvosulkeisten ääressä, etteivät vain luulisi itsestään liikoja? Vaikea sanoa: osa yleisöstä kirjoitti kuumeisesti muistiinpanoja, osa kuorsasi äänekkäästi ja loput puhuivat puhelimessa.

Siinä vaiheessa kun yleisölle näytettiin video kiltistä tytöstä, joka osaa asettaa pyyhkeen oikein koukkuun, syödä lautasensa tyhjäksi, kerätä puistossa roskia maasta ja torua uhkarohkeasti kiipeileviä tovereitaan, jouduin pinnistelemään pysyäkseni paikoillani. Mieli olisi tehnyt vain loikata ylös ja huutaa nyrkki pystyssä, ettei minun lapsistani ainakaan tehdä kunnollisia kommunisteja ja että tästä lähtien opetan lapseni vähintäänkin pukemaan kenkänsä vääriin jalkoihin, jottei Systeemi pure heidän sielujaan pieniksi murusiksi.

Mutta eiväthän ne olisi ymmärtäneet englantia.

Totta puhuen kiinalaisen päiväkodin kuri on jälkikasvulleni juuri nyt erittäin tarpeen: muksut ehtivät jo tottua siihen, että jokseenkin kaikki kiinalaisaikuiset palvovat maata heidän jalkojensa alla. 3- ja 5-vuotiaat pitivät täysin luonnollisena sitä, että he tarttuvat Ayita (joka on eri henkilö kuin pahamaineinen lastenlikka, mutta liian lepsu kuitenkin) ranteesta ja raahaavat tämän minne milloinkin lystäävät ja käskevät tämän ostaa heille kahviloista leivoksia ja helmiteetä. Nyt ne valittavat, että päiväkodissa pitää joka päivä tehdä niin kuin aikuiset sanovat, ja se on tosi tyhmää! Ja ruokakin on ihan pahaa, ja pissille pitää mennä omalla vuorolla vaikkei olisi edes pissahätä.

Kyllä ne vielä peppipitkätossuiksi oppivat, vaikka Kiina sanoisi mitä. Niistä kiinalaislapsista en sitten kyllä tiedä.

About Angina

Angina on sosiologisesti epänormaali kahden pikkutytön äiti, ulkosuomalainen Sveitsissä, vapaa kirjoittaja, wannabe-sarjakuvatehtailija ja satunnainen akryylimaalari. Mitä muuta elämään kuuluu, riippuu tietenkin hetkestä.

2 comments

  1. Du Dudud

    Kirjoituksesta päättellen sä tarttetkin perustietoa vanhempana olemisesta. Miten ois aihe ”Lasten kasvatus kuuluu vanhemmille?” tai ”Miltä lapselta tuntuu kun se laitetaan ulkkaripäiväkotiin ja jätetään sinne?” lol

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

%d bloggaajaa tykkää tästä: