Minäpä kerron teille, millaista on arkipäivän huomaavaisuus. Vai rohkenisiko sitä kutsua peräti romantiikaksi?
Minä syön usein aamiaiseksi muroja maidon kera; niin tein Suomessa ja niin teen täällä Kiinassakin. Täällä erona on vain se, ettemme käytä tuoremaitoa vaan ostamme laatikoittain lämpimässä säilytettäviä tölkkejä. Koska lämmin maito on kuitenkin inhottavaa, pitää purkit jäähdyttää jääkaapissa ennen käyttöä. Viimeiset pisarat itselleen kaatava on henkilökohtaisesti vastuussa siitä, että tyhjenneen törpön tilalle siirtyy jääkaappiin uusi. Katkoksien ehkäisemiseksi jääkaapissa on avatun purkin lisäksi toki myös vähintään yksi avaamaton maitopurkki, jolloin kylmää maitoa riittää seuraavallekin.
Minä herään aamuisin vasta koko muun perheen jo lähdettyä maailmalle; kotifasisti siis ruokkii ipanat aamulla ja nakkaa ne päiväkotiin työmatkallaan. Lapset kaatavat aamuisin sitä samaa maitoa puuroonsa ja juovatpa sitä vielä lasistakin; ei ole siis lainkaan tavatonta, että muksujen aamupalan aikana yksi maitopurkki tyhjenee.
Perheen sisäisiin sääntöihin siis kuuluu, että ruokailusta vastaava kotifasisti nostaa tässä tilanteessa jääkaappiin uuden maitopurkin. Aivan erityistä huomaavaisuutta kuitenkin vaatii hoksata hektisen logistisen operaation aikana, että jääkaapissa ennestään nököttävä kylmä maito saattaakin mennä sekaisin lyhyen jäähdytyksen aikana vain pinnasta viilenneen ja täysin samannäköisen uuden purkin kanssa.
Tällaisessa tilanteessa vain poikkeuksellisen huomaavainen puoliso tarttuu kynään ja kirjoittaa jääkaapissa jo pidempään seisseeseen kylmään maitopurkkiin isoilla kirjaimilla ”KYLMÄ”.
Söin sinäkin aamuna muroni kylmän maidon kera.
Angina ja muita sairauksia 
Voi, ihanan huomaavaista 😀
Awwww! 🙂
Juu, rakastaa se.