Haaveista haaveisiin

Lähes viikon säätämisen jälkeen uusi taulu on valmis. Yllätin itseni väkertämällä poikkeuksellisen sinnikkäästi yksityiskohtien kanssa, vaikka yleensä huomio herpaantuu ja pikkurämpäleet tulee ohitettua taiteellisiksi valinnoiksi naamioiduilla stilisoiduilla huitaisuilla. (Nyt ei sitten saa sanoa ettei siellä nyt niin kamalasti niitä yksityiskohtia tälläkään kertaa ole, vaan huomion on keskityttävä onnistuneeseen itseni voittamiseen.)

Koska täällä Kiinassa on aikaa ajatella, olen onnistunut muutaman viime kuukauden aikana kehittämään itselleni jonkinlaisia haaveita. Yksi tällainen haave on kirjan kirjoittaminen; ei nyt tietty mitään mainetta ja rahakasta kustannussopimusta silmällä pitäen, vaan jotain NaNoWriMon henkistä revittelyä. Että saisi itsestään irti täyspitkän romaanin verran fiktiivistä tekstiä. Se olisi jonkinlainen saavutus, oli se romaani sitten kuinka kökkö hyvänsä.

Se projekti on toistaiseksi kantanut 17 doc-sivun verran, ja aika hiljaiselta näyttää jatko.

Nyt tätä sarjakuvamaista taulua maalatessani tajusin, että voisin oikeastaan vaihtaa kirjahaaveen sarjakuvahaaveeksi. Parinsadan sivun romaanin sijaan voisi ottaa tavoitteeksi parisataa sivua sarjakuvaa. Täyspitkä graafinen romaani (vai miten oikein käännetään graphic novel?)! Vaikka olen mielestäni parempi kirjoittamaan kuin maalaamaan tai piirtämään, jaksan kuitenkin keskittyä maalaamiseen ja piirtämiseen huomattavasti kauemmin. Sitä paitsi yksi syy kirjaprojektin jähmettymiseen on se, että tarina on mielessäni ensisijaisesti kuvina. Sen kääntäminen sanoiksi on osoittautunut vaivalloiseksi.

Joten miksei.

Älkää nyt kuitenkaan pidättäkö hengitystänne. En minäkään tee niin. Olisihan se kiva jos olisi jokin isompi taiteellinen projekti valmiina puolentoista vuoden päästä Kiina-reissun päättyessä, mutta ehkä elämälle ei pidä asettaa liian tiukkoja vaatimuksia.

Sitä ennen pitäisi kuitenkin varmaan opetella vähän nopeampia piirustustekniikoita. Niin hienoa kuin jokaisen ruudun maalaaminen akryyleillä kankaalle olisikin, siihen ei taitaisi puolitoista vuotta riittää.

About Angina

Angina on sosiologisesti epänormaali kahden pikkutytön äiti, ulkosuomalainen Sveitsissä, vapaa kirjoittaja, wannabe-sarjakuvatehtailija ja satunnainen akryylimaalari. Mitä muuta elämään kuuluu, riippuu tietenkin hetkestä.

2 comments

  1. Jussi

    Maalaus on hieno! Ja sarjakuulosta hauskemmalta kuin kirja, ainakin mä luen mieluummin kökköä sarjista kuin kökköä kirjaa. 😉

  2. Kiitos! Nyt kun kerroin kaikelle kansalle sarjakuvasuunnitelmasta, on varmaan vähän pakko saada edes muutama sivu jotain aikaankin… Saa nähdä kuinka paljon kaduttaa myöhemmin, heh.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

%d bloggaajaa tykkää tästä: