Monenlaista kasvatusta

En ole työelämässä pomonakaan ikinä joutunut antamaan kenellekään potkuja, mutta Kiinassa osasin odottaa moiseen kokemukseen törmääväni. Nyt onkin ovi heilunut yhden lastenlikan perässä, ja olisi pitänyt heilua jo paljon aiemmin. Mutta minkäs teet, kun olen tällainen pehmo eurooppalainen sosialisti.

Meillähän on vakituinen Ayi, joka päivisin vahtii lapsia minun tehdessäni töitä. Sen lisäksi meillä on ollut lauanta-iltaisin eri lastenvahti, jonka ansiosta aikuiset ovat päässeet pitämään aikuiskivaa. Vakituinen Ayi löytyi välitysfirman kautta, ja kaikki on sujunut kaikin puolin ammattimaisesti. Vähän vain olen harmitellut sitä, että ihan minun tyyliseni kasvattaja hän ei ole: lapset saavat aivan liikaa karkkia, ja etenkin kuopus pompottaa hoitajaansa aika lailla. Ayi tuntuukin olevan enemmän lasten palvelija kuin kasvattaja – toivottavasti tilanne muuttuu muksujen päätyessä päiväkotiin.

Vakituinen Ayimme tuntuu kuitenkin kovin kurinalaiselta, selkärankaiselta ja ennen kaikkea mieleltään terveeltä verrattuna lauantailastenlikkaamme.

1. Jo alun perin nuori nainen soitti hälytyskelloja, sillä hän oli kovin päällekäyvä mankuessaan meiltä töitä. Kovasti kehui tykkäävänsä pienistä tytöistämme ja haluavansa tulla näitä vahtimaan. Yksi valttikortti tyttösellä oli: hän osasi muutaman sanan saksaa (”Deutsch ist meine Muttersprache”, hän sanoi kovasti takellellen ja paksulla aksentilla), joten päätimme kokeilla. Vapaat lauantai-illat houkuttelivat kovasti!

2. Jos tungetteleva sinnikkyys ei riittänyt avaamaan silmiä, jotain olisi pitänyt päätellä siitä, että tyttöpolo tuntui suorastaan aralta lasten seurassa. Rämäpäämme pomppivat, riehuivat ja kiipeilivät hennon kiinalaisnaisen päällä, ja tämä oli selvästi hätää kärsimässä. Mutta ei, ajattelin vain, että kyllä se siitä, kasvattakoon vähän paksumman nahan.

3. Kovasti alkoi ärsyttää, kun lastenlikka eräänä sunnuntaiaamuna törmäsi ilmoittamatta paikalle – ÄITINSÄ kanssa. Yritti mankua äidilleenkin töitä; äitinsä hoitaisi kuulemma lapsiamme ja huusholliamme arkisin YSTÄVYYDESTÄ, kun taas nykyinen Ayimme tekee sen vain rahasta. Sanoimme kiitos mutta ei kiitos, nyt menkää ulos ja antakaa meidän syödä aamiaisemme loppuun.

4. Jos tämäkään ei vielä saanut näyttämään ovea, olisi pitänyt havahtua lastenvahdin ilmestyttyä kerran paikalle pari tuntia ennen sovittua aikaa. Itse emme olleet kotona mutta siivoojamme oli, joten ovi oli auki ja lastenlikka se vain marssi sisään ja teki olonsa kotoisaksi. Siivooja onneksi soitti meille agenttimme välityksellä (se kielimuuri, katsokaas) ja likka häädettiin asunnosta. Valitettavasti tyttö ei suostunut kuitenkaan poistumaan käytävästä vaan halusi välttämättä jäädä odottamaan meitä, joten reviiristään tietoinen siivooja soitti paikalle poliisit.

5. Jostain syystä poliisiepisodikaan ei silti vielä herättänyt, joten seuraavalla kerralla lastenlikka pääsi lykkäämään käteemme taksikuitin. Taksikuitin?! No kun tytöt olivat kuulemma halunneet päästä shoppailemaan, joten hän oli ottanut taksin ostoskeskukseen. 3- ja 5-vuotiaat tytöt olivat halunneet päästä shoppailemaan? Taksilla ostoskeskukseen? Jos nyt ylipäänsä uskotaan teoriaan leikki-ikäisten shoppailuhaluista sekä taidoista ilmaista tämä saksaksi tahi kiinaksi, on talomme alakerrassa ostoskeskus, kadun toisella puolella toinen, toisen kadun toisella puolella kolmas, nurkassa neljäs, sen vieressä viides, sen vieressä kuudes, niiden takana seitsemäs, toisella puolella taloa kahdeksas, sen takana yhdeksäs… no, tajuatte kyllä. Asumme ydinkeskustassa.

6. Melko pahalta alkoi tuntua siinä vaiheessa, kun lastenlikka kertoi miten päätyi meidän taloomme ja ovemme taakse töitä kerjäämään. Meillehän hän esittäytyi naapurimme ystävänä; tämä naapuri taas tuntee Ayimme ja viettää paljon aikaa lastemme kanssa. Kävi kuitenkin ilmi, että lastenlikka oli nähnyt ihastuttavat kiharapäämme kadulla Ayimme kanssa ja yrittänyt tehdä tuttavuutta. Tämäkin reviiristään tietoinen (ja ilmiselvästi paremmalla ihmistuntemuksella varustettu) Ayi kuitenkin kielsi likkaa leikkimästä tyttöjemme kanssa. Likkapa keksi siinä vaiheessa päättää tutustua naapuriimme, jonka siivellä pääsi kuin pääsikin lähelle lapsiamme. Pieniä stalkerviboja.

7. Kuitenkin mitta tuli täyteen vasta siinä vaiheessa, kun me saavumme tyhjään kotiin eräänä lauantai-iltana klo 22. Lastenlikalla oli selvät ohjeet pestä lasten hampaat klo 21 ja laittaa alamittaiset siitä suoraan nukkumaan; muksujen olisi pitänyt olla kymmeneltä jo unessa. Lastenlikka ei vastaa puhelimeen; soitamme silti tauotta. Päätämme odottaa yhteentoista ja soittaa sitten poliisille. Hieman ennen yhtätoista lastenlikka soittaa takaisin, ihmettelee hätäämme ja lupaa tulla tyttöjen kanssa kotiin.

Missäköhän he sitten olivat? Elokuvissa. Katsomassa klo 21 alkanutta kiinankielistä aikuisten draamaa. 3- ja 5-vuotiaiden kanssa. Onneksi pimumme sentään vaativat melko pian päästä tylsästä teatterista ulos, joten leffa jäi kesken. Tässäkään vaiheessa lastenlikka ei kuitenkaan päättänyt palata kotiin, vaan vei lapset peliluolaan videopelien äärelle. Josta lähti kotiin klo 23 vasta meidän puheluidemme vuoksi; en tiedä, miten pitkään olisivat muussa tapauksessa viipyneet.

Niskojaan nakellen tyttö vielä inisi, että hän näyttää meidän mielestämme tekevän koko ajan kaiken väärin. Terävä havainto. Selityskin löytyi: Esikoinen oli kovasti hokenut ”chuqu, chuqu” (”mennään ulos, mennään ulos”), joten mitä ihmettä hän olisi muka voinut tehdä? Ei se ole hänen vikansa, se on lasten vika!

Jumalauta.

Miksi katselin hulluutta näin pitkään vierestä? Kulttuurierojen vuoksi, tai ennen kaikkea oletettujen sellaisten. Taistelin orastavaa epäilystäni vastaan, koska ”ehkä ne kiinalaiset vain ovat tällaisia, pitää vähän joustaa, ei saa torjua kaikkea erilaista, pitää antaa vieraille tavoille mahdollisuus”. Sekä siivoojan että Ayin ilmeinen nihkeys ja varoittavat sanat taas menivät ammatillisen kilpailun piikkiin; molemmat kyllä tiesivät, että lauantailastenlikka olisi halunnut viedä heidänkin työnsä.

Toivottavasti jossain vaiheessa opin tunnistamaan oikeat kiinalaiset tavat ja erottamaan joukosta seinähullut kulttuurista riippumatta.

About Angina

Angina on sosiologisesti epänormaali kahden pikkutytön äiti, ulkosuomalainen Sveitsissä, vapaa kirjoittaja, wannabe-sarjakuvatehtailija ja satunnainen akryylimaalari. Mitä muuta elämään kuuluu, riippuu tietenkin hetkestä.

5 comments

  1. Huh, tuo on jo aika pelottavaa toimintaa lastenvahdilta! Itsekin olen ennen, ja varmaan valilla edelleenkin, pistanyt asioita kulttuurin tai kulttuurierojen piikkiin.

  2. Jokivaris

    Jumalauta tosiaan, todella inhottava tilanne tuo viimeinen. Olen luullut että tuollaisia ”lapsenvahteja” löytyy vain elokuvista, mutta totuus on taas tarua ihmeellisempää. Voin vain kuvitella paniikin siinä vaiheessa kun lapset ovat vahteineen hukassa ja puhelimeen ei vastata. Onneksi pääsitte friikistä eroon ilman konkreettisempaa vahinkoa.

    Ei voi väittää etteikö elämä ulkomailla olisi jännittävää 🙂

  3. Päivitysilmoitus: Anarkiavapaa päiväkoti « Angina ja muita sairauksia

  4. Du Dudud

    Et ymmärrä kiinalaisten kulttuuria, etkä osaa selittää pelisäännöt. Nyt voi että, jumalauta, jodutko ees vknloppuisin olemaan lasten kanssa? Tää blogi on kuin itsehyväisen apinan touhuja seuarisi. Oletko varma, että sulla on joku koulutus olemassa? x)

    • Ohhoh, kohta alkaa kyllä ylittyä moderointiraja! Koetetaas pitää se kieli nyt kuitenkin sivistyneenä, vai mitä.

      Mutta siinä olet kyllä ehdottoman oikeassa, etten voi missään tapauksessa väittää ymmärtäväni kiinalaista kulttuuria vielä kovinkaan syvällisesti. Tämä on aivan eri maailma kuin mihin olen tottunut, ja oppimista on valtavasti. Mutta oppimaanhan tänne on juurikin tultu.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

%d bloggaajaa tykkää tästä: